Foto: Mostphotos
Soumi
Minkki (Neovison vison) on kotoisin Pohjois-Amerikasta oleva vieraslaji, joka on haitallinen Euroopan lajistolle. Minkin tehokkaan saalistuksen ansiosta monet Euroopan alkuperäiset lintu-, nisäkäs- ja sammakkolajit ovat vähentyneet tai ovat kuolemassa sukupuuttoon, mukaan lukien lajeja jotka esiintyvät Botnia-Atlantica alueella.
Minkki on yksi suurimmista uhista biologiseen monimuotoisuuteen ravintorikkailla kosteikkoalueillamme ja saaristoissamme. Suuri määrä hankkeita on toteutettu Euroopassa minkin hoitoon liittyen, joissa on osoitettu myönteisiä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Yhteistä kaikkien onnistuneiden hoitohankkeiden kohdalla tähän mennessä on kuitenkin korkeat kustannukset liittyen tehokkaisiin paikallisiin hoitotoimenpiteisiin. Tänä päivänä toteutetaan tehokasta minkinpoistoa ainoastaan harkitusti valituilla rajoitetuilla kohteilla Botnia-Atlantica-alueella taloudellisten rajoituksien vuoksi.
Tämänhetkinen minkin hoito edellyttää kalliita panostuksia, jotka tilapäisesti suojelevat uhanalaisia lajeja paikallisesti. Pitkällä aikavälillä lajeja tulee väistämättä kuolemaan pois minkin tehokkaan saalistuksen seurauksena, ellei uutta kustannustehokasta hoitoon liittyvä toimintamallia kehitetä pian. Useat tutkimukset osoittavat, että on tärkeää panostaa laajamittaiseen ja pysyvä toimintamalliin, joissa otetaan huomioon myös minkin tehokkaaseen levittäytymiskykyyn. Hankkeen päätavoitteena on luoda laajamittainen, pysyvä ja kustannustehokas toimintamalli, joka perustuu uusimpaan tieteelliseen tietoon. Toimintamallin on tarkoitus kattaa Botnia-Atlantica alueen eniten uhattuja alueita saaristossa, rannikkoalueilla, tärkeimmillä jokisuistoilla, ja vesialueilla rannikolla jotka ovat yhdistetty kosteikkoihin.
Hankkeessa kehitettävä uusi toimintamalli tai -järjestelmä on matalatehoinen, laajamittainen ja pysyvä toimintamalli. Toiminta perustuu tehopoistoon jokaisella biologisesti mahdollisella minkkinaaran elinalueella, joka käytännössä johtaa minkin sukupuuttoon niillä alueilla. Ylimääräinen kuolleisuus pentuvaiheessa johtaa hyvin pian kannan romahdukseen minkkikantojen korkea luonnollinen yksilöiden kierron takia. Ponnistelut vaikuttavat tietenkin myös vaikeammin pyydystettävien aikuisten eläinten kohdalla, mutta aikuisten yksilöiden tehopyyntiä ei ole välttämätöntä, jotta päästään haluttuun tulokseen. Kun minkkikanta on hävinnyt alueelta, jätetään toimintajärjestelmä alueelle pysyvästi estämään uusia tulokkaita. Meidän kehittämä toimintajärjestelmä on niin matalatehoinen, ettei se vaadi kuin pienimuotoista ylläpitoa. Uusi teknologia on avannut uusia ovia myös paljon tehokkaampaan hoitoon. Uusia innovatiivisia työkaluja kehitetään jatkuvasti alueilla, joissa on suurimmat haasteet hoitaa haitallisia lajeja.
Muualla kehitetyt uudet loukut luovat suuria mahdollisuuksia, mutta eivät ole koekäytetty Euroopan ekosysteemeissä ja ilmastoissa. Tulemme hankkeessa arvioimaan ja vertailemaan useita uusia innovatiivisia loukkuja ja muita työkaluja käyttäen nykypäivän järjestelmiä, jotta voimme optimoida Eurooppaan sopivaa laajamittaista ja pysyvää toimintajärjestelmää järjestelmä. Hankkeen avulla pyrimme takamaan, että Botnia-Atlantica alueella olemme valmistautuneet hoitamaan sekä nykytilannetta että mahdollisimman hyvin myös vielä pahemmin minkin vaikutuksista kärsiviä alueita tulevaisuudessa. Pidemmällä aikavälillä (5-20 vuotta eteenpäin), tähtäämme hankkeen myötä siihen, että minkki on Botnia-Atlantica alueen meri- ja rannikkoalueilla joutunut toiminnalliseen sukupuuttoon, ja uhanalaisten lintujen populaatiot ovat toipuneet niin, että luonnon monimuotoisuus on parantunut verrattuna nykytilanteeseen. Suurempia määriä luonnollisia lintulajeja ja useampia yksilöitä kustakin lajista antaa hienomman kokemuksen maailmanperintökohteen Korkea Rannikko / Merenkurkun vierailijoille, ja laadukkaamman tuotteen alueella toimiville matkailuyrityksille.
Hankkeen onnistumista arvioidaan minkinkantojen kehityksen ja maassa pesivien lintujen lisääntymismenestyksen jatkuvan seurannan kautta sekä hankkeen aikana, että myös jossain määrin hankkeen jälkeen. Hankkeeseen osallistuvat maat pyrkivät oppimaan toisten olemassa olevaan tietoon pohjautuvasta kokemuksesta, ja yhdessä kehittämään tehokkaampaa hoitoa. Tehokas viestintä ja tiedonjako mahdollistavat uuden hoitomallin levittämistä ja toteuttamista myös muualla. Kaikki viestintä on myös toteutettava siten, että kaikki voivat vapaasti käyttää hankkeessa tuotettuja tietoja.